
Ensimmäinen kysymys on yksinkertainen: tiedämmekö, paljonko kiinteistömme kuluttaa? Sen jälkeen kysytään, onko kulutus muuttunut, miksi ja onko muutos perusteltu. Pelkkä euromääräinen vertailu ei riitä, koska energian hinta vaihtelee – siksi seuraamme todellista kulutusta: lämpöä, vettä ja sähköä.
Lämmitysjärjestelmä voi toimia ilman hälytystä ja silti kuluttaa tarpeettoman paljon: liian korkea lämmityskäyrä, verkoston epätasapaino tai tarpeettoman korkeat huonelämpötilat kasvattavat laskua vuodesta toiseen. Vedenkulutuksen poikkeama voi kertoa vuotavasta WC-istuimesta tai verkostovuodosta. Pienikin jatkuva vuoto on vuositasolla merkittävä kustannus.
Seuraamme lämmön, veden ja sähkön kulutusta ja tutkimme poikkeamien syyt. Tarkastamme lämmitysjärjestelmän asetukset – lämpökäyrän, verkoston tasapainon, huonelämpötilat ja säädön toiminnan – ja teetämme tarvittavat säädöt. Kun taloyhtiössä tehdään joka tapauksessa suuri remontti, selvitämme samalla energiatehokkuustoimet: julkisivuremontissa lämmöneristys ja ikkunat, kattoremontissa yläpohja ja aurinkosähkö, lämmitysjärjestelmän uusimisessa eri energiaratkaisut ja lämmöntalteenotto. Jokainen energiahanke perustuu laskelmaan investoinnista, realistisesta säästöstä, takaisinmaksuajasta ja käyttöiästä – ei pelkkään lupaukseen. Hankkeen jälkeen seuraamme mittareista, että tavoiteltu säästö toteutuu.

Isännöintiyritystä valittaessa ei kannata kysyä vain, mitä palvelu maksaa kuukaudessa, vaan mitä taloyhtiö saa isännöinniltä vuosien aikana. Nämä neljä asiaa ratkaisevat eron.
Enintään 10 taloyhtiötä isännöitsijää kohden. Isännöitsijä tuntee yhtiön talouden, rakennuksen ja hallituksen tavoitteet eikä aloita joka kerta alusta.
Isännöitsijämme on koulutettu tarkastelemaan kiinteistöä myös teknisesti, ja käytössä on oma tekninen isännöitsijä, jolla on yli 30 vuoden rakennusalan kokemus.
Hallitus näkee kirjanpidon, laskut ja saatavat ajantasaisesti Avaa.io-portaalissa. Poikkeamat tuodaan päätettäväksi ennen kuin niistä tulee kiire.
Ajoissa huomattu vaurio voidaan vielä kunnostaa. Kun kunnossapito viivästyy, vaihtoehdoksi jää usein koko rakennusosan uusiminen.


Eräässä isännöimässämme 1960-luvulla rakennetussa, 58 huoneiston taloyhtiössä lämmitysenergian vuosikulutus oli vuonna 2023 noin 432 MWh. Vuonna 2025 kulutus oli noin 156 MWh – noin 276 MWh eli 64 prosenttia vähemmän. Kyse ei ollut yhdestä taikaratkaisusta, vaan lämmitysjärjestelmään, lämmönjakoon, ilmanvaihtoon ja rakennuksen tekniseen toimintaan tehtyjen parannusten kokonaisuudesta ja niiden järjestelmällisestä jatkamisesta. Pelkkä lämmönvaihtimen uusiminen vanhoilla asetuksilla ei olisi tuonut samaa tulosta. Energiahanke ei ole valmis, kun urakoitsija poistuu – sen jälkeen pitää seurata, että säästö näkyy mittareissa. Jos säästö jatkuu kymmenen vuotta, kyse on kymmenen vuoden kumulatiivisesta vaikutuksesta.
.webp)
18.11.2026
Toimistomme on Helsingin keskustassa Kansakoulukujalla, ja hoidamme taloyhtiöitä Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Pääkaupunkiseudun rakennuskanta on monenlaista: vanhemmissa kerrostaloissa ajankohtaisia ovat linjasaneeraukset, julkisivut ja lämmitysjärjestelmät, uudemmissa kohteissa energiatehokkuus ja kunnossapidon suunnittelu. Yli 40 vuoden kokemus alan taloyhtiöistä auttaa tunnistamaan, mihin kannattaa tarttua ja milloin – ja mitä voi vielä odottaa.
Pyydä tarjousVastauksia kysymyksiin, joita hallitukset kysyvät taloyhtiön energiankulutuksesta: mistä aloittaa, mitä säädöillä saa aikaan ja milloin investointi kannattaa. Jos kysymyksesi puuttuu, soita tai lähetä viesti.
Kulutuksen seurannasta ja olemassa olevien järjestelmien oikeasta toiminnasta. Paras säästö syntyy usein siitä, että lämmitysjärjestelmän asetukset, verkoston tasapaino ja huonelämpötilat saadaan ensin kohdalleen – ilman suuria investointeja. Vasta sen jälkeen on järkevää arvioida laitehankintoja, koska uusi laite vanhoilla asetuksilla ei välttämättä tuo tavoiteltua tulosta.
Ei saa heikentää. Tavoite on, että rakennus tuottaa oikeat sisäolosuhteet mahdollisimman tehokkaasti, ei että lämmitystä vähennetään asumisviihtyvyyden kustannuksella. Usein säätöjen korjaaminen parantaa olosuhteita: huonelämpötilat tasaantuvat eri puolilla taloa, kun verkosto on tasapainossa. Jos jossakin huoneistossa on kylmä, syy selvitetään sen sijaan, että koko talon lämpötilaa nostetaan.
Kun laskelma osoittaa sen järkeväksi: investoinnin kustannus, realistinen säästö, takaisinmaksuaika, käyttöikä, huoltokustannukset ja vaikutus asumisolosuhteisiin. Erityisen edullista on toteuttaa energiatoimet muun remontin yhteydessä, kun sama työmaa tekee niistä halvempia – esimerkiksi lisälämmöneristys julkisivuremontissa tai aurinkosähkö kattoremontissa. Kaikkia parannuksia ei kannata toteuttaa, mutta mahdollisuudet kannattaa selvittää.
Seuraamme lämmön, veden ja sähkön kulutusta mittaritiedoista ja vertaamme niitä aiempiin vuosiin. Kun kulutus poikkeaa odotetusta, selvitämme syyn: vuoto, väärä asetus, laitteen vika tai muuttunut käyttö. Energiahankkeen jälkeen seurataan erikseen, että tavoiteltu säästö toteutuu – ja jos ei toteudu, selvitetään miksi. Kulutustiedot raportoidaan hallitukselle, jotta päätökset perustuvat lukuihin, eivät arvioihin.
Yksi prosentti tarpeetonta kulutusta ei tunnu suurelta, mutta jos sitä maksetaan joka vuosi, siitä tulee merkittävä kustannus. Väärä lämmityskäyrä tai vuotava WC-istuin maksaa joka päivä, kunnes joku huomaa sen. Siksi poikkeama pitäisi havaita mahdollisimman nopeasti. Isännöinnin kustannus näkyy kuukausilaskulla – energiaseurannan arvo näkyy taloyhtiön lämmitys-, vesi- ja sähkölaskuissa vuosien ajan.
Kansakoulukuja 3 B, 00100 Helsinki
Aukioloajat:
ma–to 9.00–16.00, pe 9.00–14.00
Toimistollamme ei ole päivystystä. Mikäli asian hoitaminen sitä edellyttää, sovithan käynnistäsi etukäteen.