
Kun tarjouspyyntöasiakirjat ovat epätarkat, urakoitsijat eivät tarjoa samaa sisältöä eikä tarjouksia voi vertailla. Näennäisesti halvin tarjous muuttuu kalliiksi lisä- ja muutostöiden kautta. Siksi mahdollisimman moni ratkaisu tehdään ennen tarjouskilpailua, ja tarjouksista vertaillaan sisältö, materiaalit, takuut, maksuerät ja riskit – ei vain loppusummaa.
Urakkasopimuksessa määritellään sisältö, aikataulu, maksuerät, vakuudet, lisätöiden hyväksymismenettely ja takuu. Maksuerien pitää seurata työn etenemistä, jotta yhtiöllä säilyy keino varmistaa työn valmistuminen.
Hallitus tietää koko hankkeen ajan, paljonko on käytetty, mihin on sitouduttu ja mitä hankkeen arvioidaan vielä maksavan.
Isännöitsijä ei suunnittele julkisivurakennetta eikä mitoita putkistoa – siihen käytetään suunnittelijoita ja valvojaa. Isännöitsijän tehtävä on pitää kokonaisuus koossa yhdessä hallituksen kanssa: lähtötilanteen ja tutkimustarpeen selvittäminen, suunnittelijoiden ja valvojan hankinta, tarjouspyyntöjen valmistelu ja tarjousten vertailu, päätösten valmistelu yhtiökokoukseen, sopimusten koordinointi, kustannusseuranta, lisä- ja muutostöiden hallinta, aikataulun seuranta, osakas- ja asukastiedotus, vastaanotto, takuuajan seuranta ja hankkeen dokumentointi. Isännöitsijämme on koulutettu ymmärtämään korjausrakentamista, ja tukena on oma tekninen isännöitsijä.

Isännöintiyritystä valittaessa ei kannata kysyä vain, mitä palvelu maksaa kuukaudessa, vaan mitä taloyhtiö saa isännöinniltä vuosien aikana. Nämä neljä asiaa ratkaisevat eron.
Enintään 10 taloyhtiötä isännöitsijää kohden. Isännöitsijä tuntee yhtiön talouden, rakennuksen ja hallituksen tavoitteet eikä aloita joka kerta alusta.
Isännöitsijämme on koulutettu tarkastelemaan kiinteistöä myös teknisesti, ja käytössä on oma tekninen isännöitsijä, jolla on yli 30 vuoden rakennusalan kokemus.
Hallitus näkee kirjanpidon, laskut ja saatavat ajantasaisesti Avaa.io-portaalissa. Poikkeamat tuodaan päätettäväksi ennen kuin niistä tulee kiire.
Ajoissa huomattu vaurio voidaan vielä kunnostaa. Kun kunnossapito viivästyy, vaihtoehdoksi jää usein koko rakennusosan uusiminen.


Kun rakennus kerran avataan, kysymme aina: voimmeko tehdä samalla jotakin, joka helpottaa seuraavaa korjausta? Linjasaneerauksessa voidaan tehdä varauksia tuleville sähkö- ja tietoliikennejärjestelmille. Julkisivuremontissa voidaan selvittää tulevan jäähdytyksen, aurinkosuojauksen tai lisälämmöneristyksen tarpeet ennen kuin rakenne suljetaan vuosikymmeniksi. Kattoremontissa voidaan huomioida aurinkosähkö ja katolle sijoitettava tekniikka. Tyhjä suojaputki maksaa vähän; myöhemmin tehtävä reitti vaatii purkua, rakentamista, pintojen korjausta ja asukkaiden häiriötä. Kaikkea ei pidä rakentaa varmuuden vuoksi, mutta mahdollisuudet pitää selvittää silloin, kun ne ovat vielä helppoja toteuttaa.
.webp)
18.11.2026
Toimistomme on Helsingin keskustassa Kansakoulukujalla, ja hoidamme taloyhtiöitä Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Pääkaupunkiseudun rakennuskanta on monenlaista: vanhemmissa kerrostaloissa ajankohtaisia ovat linjasaneeraukset, julkisivut ja lämmitysjärjestelmät, uudemmissa kohteissa energiatehokkuus ja kunnossapidon suunnittelu. Yli 40 vuoden kokemus alan taloyhtiöistä auttaa tunnistamaan, mihin kannattaa tarttua ja milloin – ja mitä voi vielä odottaa.
Pyydä tarjousVastauksia kysymyksiin, joita hallitukset kysyvät korjaushankkeista: miten hanke etenee, miten lisätöitä hallitaan ja miten osakkaille tiedotetaan. Jos kysymyksesi puuttuu, soita tai lähetä viesti.
Ensin selvitetään lähtötilanne: mikä rakennusosa on vaurioitunut, kuinka laaja ja kiireellinen ongelma on ja tarvitaanko tutkimuksia. Sen jälkeen määritellään tavoitteet, kilpailutetaan suunnittelu ja laaditaan hankesuunnitelma kustannusarvioineen yhtiökokouksen päätettäväksi. Toteutus kilpailutetaan valmiilla suunnitelmilla, sopimukset tehdään, työmaata valvotaan, ja hanke päättyy vastaanottoon, puutteiden korjaukseen ja takuuajan seurantaan.
Kaikkia yllätyksiä ei voi estää – vanhan rakennuksen sisältä voi löytyä asioita, joita ei ole voitu tietää ennen purkua. Lisätyöt käsitellään kuitenkin hallitusti: ennen tilaamista selvitetään, miksi työ tarvitaan, kuuluuko se alkuperäiseen urakkaan, mitä se maksaa ja vaikuttaako se aikatauluun. Työmaalle ei saa syntyä käytäntöä, jossa lisätyöt tehdään ensin ja kustannuksista keskustellaan jälkikäteen.
Yleensä kyllä. Valvoja seuraa työmaalla suunnitelmien noudattamista, työn laatua, materiaaleja ja erityisesti työvaiheita, jotka peittyvät rakenteiden sisään. Isännöitsijä ei korvaa teknistä valvojaa, mutta seuraa valvonnan toimintaa, huolehtii hallituksen tiedonsaannista ja johtaa hanketta kokonaisuutena. Valvojan hankinta ja toimeksiannon määrittely kuuluvat hankkeen valmisteluun.
Suuri remontti vaikuttaa asumiseen: melu, pöly, vesikatkot ja huoneistokäynnit aiheuttavat epävarmuutta. Osakkaiden ja asukkaiden pitää tietää, mitä tehdään, miksi, milloin, miten työ vaikuttaa asumiseen, miten huoneistoihin pääsy järjestetään ja kenelle ongelmista ilmoitetaan. Tiedotteet jaetaan Avaa.io-portaalissa. Hyvä tiedottaminen vähentää yhteydenottoja, väärinkäsityksiä ja ristiriitoja työmaan aikana.
Dokumentoitu korjaushistoria: tutkimukset, suunnitelmat, tarjoukset, sopimukset, työmaakokousten pöytäkirjat, valvontaraportit, muutospiirustukset, mittauspöytäkirjat, vastaanottopöytäkirja, takuuasiakirjat sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Aineisto tallennetaan yhtiön tietoihin, jotta se on seuraavan hankkeen suunnittelijoiden käytettävissä. Huonosti dokumentoidussa kiinteistössä samoja asioita joudutaan selvittämään yhä uudelleen.
Kansakoulukuja 3 B, 00100 Helsinki
Aukioloajat:
ma–to 9.00–16.00, pe 9.00–14.00
Toimistollamme ei ole päivystystä. Mikäli asian hoitaminen sitä edellyttää, sovithan käynnistäsi etukäteen.