Isännöinti Kauvannon tiimi toimiston pihalla Helsingissä

Soita meille

Halvin tarjous ei ole aina edullisin ratkaisu

Kun tarjous­pyyntö­asiakirjat ovat epätarkat, urakoitsijat eivät tarjoa samaa sisältöä eikä tarjouksia voi vertailla. Näennäisesti halvin tarjous muuttuu kalliiksi lisä- ja muutostöiden kautta. Siksi mahdollisimman moni ratkaisu tehdään ennen tarjous­kilpailua, ja tarjouksista vertaillaan sisältö, materiaalit, takuut, maksuerät ja riskit – ei vain loppusummaa.

Urakka­sopimuksessa määritellään sisältö, aikataulu, maksuerät, vakuudet, lisätöiden hyväksymis­menettely ja takuu. Maksuerien pitää seurata työn etenemistä, jotta yhtiöllä säilyy keino varmistaa työn valmistuminen.

Hallitus tietää koko hankkeen ajan, paljonko on käytetty, mihin on sitouduttu ja mitä hankkeen arvioidaan vielä maksavan.

Kysy lisää palvelusta

Mitä isännöit­sijä tekee korjaus­hankkeessa?

Isännöitsijä ei suunnittele julkisivu­rakennetta eikä mitoita putkistoa – siihen käytetään suunnittelijoita ja valvojaa. Isännöitsijän tehtävä on pitää kokonaisuus koossa yhdessä hallituksen kanssa: lähtötilanteen ja tutkimus­tarpeen selvittäminen, suunnittelijoiden ja valvojan hankinta, tarjous­pyyntöjen valmistelu ja tarjousten vertailu, päätösten valmistelu yhtiökokoukseen, sopimusten koordinointi, kustannus­seuranta, lisä- ja muutostöiden hallinta, aikataulun seuranta, osakas- ja asukas­tiedotus, vastaanotto, takuuajan seuranta ja hankkeen dokumentointi. Isännöitsijämme on koulutettu ymmärtämään korjaus­rakentamista, ja tukena on oma tekninen isännöitsijä.

Isännöitsijä työskentelee tietokoneella, pöydällä asunto-osakeyhtiölakikirjoja ja Kauvannon esite

Miksi hallitukset valitsevat meidät?

Isännöinti­yritystä valittaessa ei kannata kysyä vain, mitä palvelu maksaa kuukaudessa, vaan mitä taloyhtiö saa isännöinniltä vuosien aikana. Nämä neljä asiaa ratkaisevat eron.

Aikaa perehtyä

Enintään 10 taloyhtiötä isännöitsijää kohden. Isännöitsijä tuntee yhtiön talouden, rakennuksen ja hallituksen tavoitteet eikä aloita joka kerta alusta.

Teknistä osaamista

Isännöitsijämme on koulutettu tarkastelemaan kiinteistöä myös teknisesti, ja käytössä on oma tekninen isännöitsijä, jolla on yli 30 vuoden rakennusalan kokemus.

Avoin talous

Hallitus näkee kirjanpidon, laskut ja saatavat ajantasaisesti Avaa.io-portaalissa. Poikkeamat tuodaan päätettäväksi ennen kuin niistä tulee kiire.

Ennakointi säästää

Ajoissa huomattu vaurio voidaan vielä kunnostaa. Kun kunnossapito viivästyy, vaihtoehdoksi jää usein koko rakennusosan uusiminen.

Rakenteita ei kannata avata kahteen kertaan

Isännöinti Kauvannon tiimi toimiston pihalla Helsingissä
Isännöitsijä ja tekninen isännöitsijä käyvät läpi taloyhtiön asioita toimistolla

Kun rakennus kerran avataan, kysymme aina: voimmeko tehdä samalla jotakin, joka helpottaa seuraavaa korjausta? Linja­saneerauksessa voidaan tehdä varauksia tuleville sähkö- ja tieto­liikenne­järjestelmille. Julkisivu­remontissa voidaan selvittää tulevan jäähdytyksen, aurinko­suojauksen tai lisälämmön­eristyksen tarpeet ennen kuin rakenne suljetaan vuosi­kymmeniksi. Katto­remontissa voidaan huomioida aurinkosähkö ja katolle sijoitettava tekniikka. Tyhjä suojaputki maksaa vähän; myöhemmin tehtävä reitti vaatii purkua, rakentamista, pintojen korjausta ja asukkaiden häiriötä. Kaikkea ei pidä rakentaa varmuuden vuoksi, mutta mahdollisuudet pitää selvittää silloin, kun ne ovat vielä helppoja toteuttaa.

Ajan­kohtaista isännöin­nistä

18.11.2026

Erkki Kauvanto hyväk­syttiin AKHA:n hallitus­asian­tuntijaksi

18.11.2026

Näkyykö pihasi pimeässä? Kokeile ennen kuin joku kompastuu!

18.11.2026

Tilillä 1 900 euroa, laskuja 10 000 euroa: miksi maksuvalmius pitää nähdä ajoissa

18.11.2026

As Oy Läntinen Papinkatu 6: lämmitys­energian kulutus pieneni 64 prosent­tia

Isännöinti Kauvanto -logo

Isännöintiä pääkaupunki­seudun talo­yhtiöille yli 40 vuoden koke­muksella

Toimistomme on Helsingin keskustassa Kansakoulu­kujalla, ja hoidamme taloyhtiöitä Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Pääkaupunki­seudun rakennuskanta on monenlaista: vanhemmissa kerrostaloissa ajankohtaisia ovat linja­saneeraukset, julkisivut ja lämmitys­järjestelmät, uudemmissa kohteissa energia­tehokkuus ja kunnossapidon suunnittelu. Yli 40 vuoden kokemus alan taloyhtiöistä auttaa tunnistamaan, mihin kannattaa tarttua ja milloin – ja mitä voi vielä odottaa.

Pyydä tarjous

Usein kysyttyä korjaus­hankkeista

Vastauksia kysymyksiin, joita hallitukset kysyvät korjaus­hankkeista: miten hanke etenee, miten lisätöitä hallitaan ja miten osakkaille tiedotetaan. Jos kysymyksesi puuttuu, soita tai lähetä viesti.

Miten korjaus­hanke etenee alusta loppuun?

Ensin selvitetään lähtötilanne: mikä rakennusosa on vaurioitunut, kuinka laaja ja kiireellinen ongelma on ja tarvitaanko tutkimuksia. Sen jälkeen määritellään tavoitteet, kilpailutetaan suunnittelu ja laaditaan hanke­suunnitelma kustannus­arvioineen yhtiökokouksen päätettäväksi. Toteutus kilpailutetaan valmiilla suunnitelmilla, sopimukset tehdään, työmaata valvotaan, ja hanke päättyy vastaanottoon, puutteiden korjaukseen ja takuuajan seurantaan.

Miten lisä- ja muutostöitä hallitaan?

Kaikkia yllätyksiä ei voi estää – vanhan rakennuksen sisältä voi löytyä asioita, joita ei ole voitu tietää ennen purkua. Lisätyöt käsitellään kuitenkin hallitusti: ennen tilaamista selvitetään, miksi työ tarvitaan, kuuluuko se alkuperäiseen urakkaan, mitä se maksaa ja vaikuttaako se aikatauluun. Työmaalle ei saa syntyä käytäntöä, jossa lisätyöt tehdään ensin ja kustannuksista keskustellaan jälkikäteen.

Tarvitaanko erillinen valvoja, kun isännöitsijä on mukana?

Yleensä kyllä. Valvoja seuraa työmaalla suunnitelmien noudattamista, työn laatua, materiaaleja ja erityisesti työvaiheita, jotka peittyvät rakenteiden sisään. Isännöitsijä ei korvaa teknistä valvojaa, mutta seuraa valvonnan toimintaa, huolehtii hallituksen tiedon­saannista ja johtaa hanketta kokonaisuutena. Valvojan hankinta ja toimeksiannon määrittely kuuluvat hankkeen valmisteluun.

Miten osakkaille ja asukkaille tiedotetaan remontin aikana?

Suuri remontti vaikuttaa asumiseen: melu, pöly, vesikatkot ja huoneisto­käynnit aiheuttavat epävarmuutta. Osakkaiden ja asukkaiden pitää tietää, mitä tehdään, miksi, milloin, miten työ vaikuttaa asumiseen, miten huoneistoihin pääsy järjestetään ja kenelle ongelmista ilmoitetaan. Tiedotteet jaetaan Avaa.io-portaalissa. Hyvä tiedottaminen vähentää yhteydenottoja, väärin­käsityksiä ja ristiriitoja työmaan aikana.

Mitä taloyhtiölle jää hankkeen jälkeen?

Dokumentoitu korjaus­historia: tutkimukset, suunnitelmat, tarjoukset, sopimukset, työmaa­kokousten pöytäkirjat, valvonta­raportit, muutos­piirustukset, mittaus­pöytäkirjat, vastaanotto­pöytäkirja, takuu­asiakirjat sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Aineisto tallennetaan yhtiön tietoihin, jotta se on seuraavan hankkeen suunnittelijoiden käytettävissä. Huonosti dokumentoidussa kiinteistössä samoja asioita joudutaan selvittämään yhä uudelleen.

Ota meihin yhteyttä

Osoite

Kansakoulukuja 3 B, 00100 Helsinki

Aukioloajat:

ma–to 9.00–16.00, pe 9.00–14.00

Toimistollamme ei ole päivystystä. Mikäli asian hoitaminen sitä edellyttää, sovithan käynnistäsi etukäteen.

Kiitos viestistäsi! Olemme yhteydessä mahdollisimman pian, yleensä vuorokauden sisällä.
Viestin lähetys epäonnistui. Soita numeroon 040 721 4000 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen kauvanto@kauvanto.fi.