Tietoa asumisesta

1. Jätehuolto

Vältä turhaa jätettä.

Käyttökelpoiset tavarat tulee kierrättää, lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön, kuten paperi, pahvi, nestepakkaukset, lasi ja metalliromu.

Eloperäiset jätteet tulee toimittaa biojäteastiaan tai kompostiin, mikäli sellainen on käytettävissä.

Käyttökelpoiset tavarat tulee kierrättää, lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön, kuten paperi, pahvi, nestepakkaukset, lasi ja metalliromu.

Kierrätykseen kelpaamattomat tavarat, joita ovat esim. rikkinäiset jääkaapit, televisiot, pakastimet, liedet, polkupyörät, kodinkoneet sekä metalliromu voi toimittaa kunnan järjestämiin keräysautoihin tai Sortti - asemille.

Ongelmajätteitä ovat esim. lääkkeet, elohopeaa sisältävät kuumemittarit, loisteputket, romuakut, jäteöljyt, maalit, liimat, lakat, liuottimet, nappiparistot, ladattavat nikkeli- kadmiumparistot, kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet, yms. Näitä ei saa laittaa tavallisen jätteen joukkoon, vaan ne tulee toimittaa ongelmajätteiden keräyspisteisiin.

Jos tarvitset lisätietoja jätehuoltoasioista voit ottaa yhteyttä kuntasi jäteneuvojiin.

Muistathan, että mikäli irtojätteitä joudutaan hävittämään huoltoliikkeen toimesta, aiheuttaa se yhtiölle kohtuuttomia kustannuksia. (esim. jäteastian viereen jätetty tuoli, TV, liesi..)

3. Vastuunjakotaulukko

Asunto-osakeyhtiölain 78 S:ssä säädetään korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiön ja osakkeenomistajan välillä. Tämä Vastuunjakotaulukko kertoo, miten huoneiston eri osien ja laitteiden korjaus- ja kunnossapitovastuu tarkemmin jakautuu. Vastuunjakotaulukko on tarkoitettu kaikille taloyhtiön osakkaille ja asukkaille, hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille kiinteistön vastuuhenkilöille.

Vastuunjakotaulukko asettaa kunnossapitovastuulle selvät rajat ja ehkäisee turhaa kiistelyä taloyhtiöissä. Taulukon todistusvoima paranee entisestään, jos se hyväksytään yhtiökokouksessa. Johdonmukaisesti noudatettuna Vastuunjakotaulukko edistää myös osakkaiden yhdenvertaisuutta.

Vastuunjakotaulukon mukaisia vastuiden jakamista yhtiön ja osakkaan välillä noudatetaan kaikissa taloyhtiöissä, ellei yhtiöjärjestys tai erillinen sopimus muuta määrää.

4. Paloturvallisuus

Kerrostalot ovat pääasiassa kivitaloja, jotka kestävät tulipalon sortumatta. Tulipalo ei pääse myöskään helposti leviämään asunnosta toiseen, koska jokainen asunto on samalla myös palo-osasto. Tulipalon varhainen havaitseminen auttaa asukkaiden pelastautumista ja palon sammuttamista. Palovaroittimet antavat varhaisen hälytyksen alkaneesta palosta. Palovaroittimet ovat asunnoissa pakollisia ja ne on pidettävä toimintakunnossa.

Rakennuksesta poistuminen tapahtuu uloskäytävien (= porraskäytävien) kautta. Rakennuksesta on pääsääntöisesti yleensä oltava vähintään kaksi erillistä uloskäytävää. Enintään 8-kerroksisissa asuinkerrostaloissa on määräysten mukaan kuitenkin sallittua, että jokaisesta asunnosta päästään vain yhden porraskäytävän kautta ulos. Tällöin toisena reittinä on oltava varatie, ja sellaisena toimii yleensä asunnon parveke tai helposti avattava ikkuna.

Varatien kautta poistuminen tapahtuu pelastuslaitoksen avustamana tai omatoimisesti.

Monien asuinkerrostalojen porraskäytävien savunpoistojärjestelyissä on kuitenkin ongelmia. Porraskäytävät täyttyvät savulla, joka estää näkemisen ja pahimmissa tapauksissa rappukäytäviin kuolee savun vuoksi. Älä siis poistu rappukäytävään, jos siellä on savua.

Pelastustie on pidettävä vapaana pelastusajoneuvoille.

Asunnot

Kerrostalon tyypillisin tulipalo on asuntopalo. Tulipalo syttyy asunnossa tavallisimmin asukkaan omasta toiminnasta ja huolimattomuudesta. Yleisimpiä syttymissyitä ovat esimerkiksi kuumenemaan jätetty liesi sekä tupakointi vuoteessa tai sohvalla. Vikaantuneet sähkölaitteet (TV, atk-laitteet, kylmälaitteet, pesukoneet, valaisimet jne.) aiheuttavat myös tulipaloja.

Palovaroittimet

Asunnossa on oltava vähintään yksi palovaroitin jokaisen kerroksen alkavaa 60 m² kohden. Palovaroittimet sijoitetaan asunnosta ulos johtavalle reitille ja makuuhuoneisiin. Ulos johtavalla reitillä oleva palovaroitin havaitsee muissa tiloissa kuin makuuhuoneissa alkavan tulipalon. Makuuhuoneen palovaroitin herättää nukkuvan ihmisen.

Vanhempien asuinrakennusten palovaroittimet ovat paristokäyttöisiä. Niiden hankkiminen, asentaminen ja toimintakunnossa pitäminen on asunnon haltijan (asukkaan) vastuulla. Palovaroitin. Palovaroitin tulisi sijoittaa yleensä keskelle huonetilan kattoa paikkaan, jossa vallitsee normaali ilmavirtaus ilman häiriötekijöitä. Turhien varoitusten välttämiseksi palovaroitinta ei kannata asentaa lähelle keittolevyä, uunia, liettä, leivänpaahdinta, kylpy- tai pesuhuonetta eikä mitään tulisijaa.

Taloyhtiö voisi osaltaan parantaa turvallisuutta esim. asentamalla palovaroittimia rappukäytäviin, kellaritiloihin jne. Olisi suositeltavaa, että ne olisivat sarjaan kytkettyjä, jolloin kaikki alkaisivat hälyttämään yhtä aikaan. Yhteisissä tiloissa olevien palovaroittimien toimintakunnosta on vastuussa taloyhtiö.

Asukkaiden tulisi testata palovaroittimien toimivuus kerran kuukaudessa ja aina kun on oltu useampia päiviä poissa kotoa. Palovaroitin tulee vaihtaa uuteen sen käyttöohjeessa ilmoitetuin aikavälein.

Sammuttimet

Asuntoihin sopivia alkusammuttimia ovat käsisammutin ja sammutuspeite.

Sammutuspeitteellä peitetään ja tukahdutetaan palamaan syttynyt pienikokoinen kohde kuten puhelin, keittiön liedellä syttynyt rasvapalo. Sammutuspeite on halpa henkivakuutus ja se kannattaa ripustaa roikkumaan keittiön seinälle lieden läheisyyteen.

Liesituulettimen suodattimen puhdistaminen/vaihtaminen on asukkaan vastuulla. Liedellä syttynyttä rasvapaloa ei tulisi sammuttaa vedellä, vaan se tukahdutetaan kattilan kannella tai sammutuspeitteellä.

Sähkölaitteet

Palo voi saada alkunsa myös rikkoutuneesta sähkölaitteesta tai sähköjohdosta, jolloin oikosulku tai irtokosketus aiheuttaa ylikuumenemisen ja lopulta tulipalon. Asukkaiden tulee tarkkailla sähkölaitteiden, niiden johtojen, pistotulppien ja pistorasioiden kuntoa sekä huolehtia laitteiden ja johtojen sijoittamisesta siten, ettei johtojen päältä kuljeta eikä niiden päälle sijoiteta tavaraa. Jos sähkölaite on syttynyt palamaan (tai pelkästään käryää), on siitä heti katkaistava virta vetämällä pistoke irti pistorasiasta. Tämän jälkeen aloitetaan sammutus esimerkiksi sammutuspeitteellä. Älä käytä sähkölaitetta, jos johto on rikki tai esim. pistorasia on rikkinäinen / kuumentunut.

Kellarit

Asuinkerrostaloissa tulee välttää tarpeetonta palavien nesteiden ja kaasujen säilyttämistä. Niitä ei saa yhteisissä tiloissa säilyttää lainkaan.

Huoneisto sauna

Palo voi saada alkunsa pyykin kuivaamisesta kiukaan yläpuolella. Syttymisen syynä voi olla esimerkiksi poikki sulanut pyykkinaru, pyykkipoikien kiinnityksen pettäminen tai pyykkitelineen kaatuminen. Kiukaan on oltava tukevasti, ettei se pääse kaatumaan tai putoamaan seinältä lattialle.

Jos palaa

Poistu asunnostasi, jos se palaa. Sulje asunnon kaikki ovet perässäsi. Ilmoita palosta turvallisesta paikasta hätäkeskukseen ja naapureille.

HUOM. Älä poistu asunnostasi vaan pysy siellä, jos jossakin muualla palaa ja porraskäytävässä on savua. Ilmoita olemassaolostasi pelastajille esimerkiksi heiluttamalla vaatekappaletta parvekkeella tai ikkunassa.

Tutustu ajoissa kiinteistön pelastussuunnitelmaan, jos sellainen on saatavissa.

5. Paperisista osakekirjoista sähköiseen huoneistotietojärjestelmään

Suomessa on otettu vuonna 2019 käyttöön sähköinen huoneistotietojärjestelmä. Huoneistotietojärjestelmään kerätään vähitellen kattavat tiedot osakehuoneistojen, kuten asuntojen ja autopaikkojen, omistuksista, panttauksista ja rajoituksista. Kun osakehuoneistolla on sähköinen omistajamerkintä, se korvaa paperisen osakekirjan käytön osakehuoneistojen vaihdannassa ja lainan vakuutena.

Huoneistotietojärjestelmä parantaa asuinhuoneistoja koskevien tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuutta ja luotettavuutta, sillä tiedot huoneistojen ominaisuuksista, omistuksista ja hallintaoikeuksista ovat sähköisessä muodossa.

Huoneistotietojärjestelmää ylläpitää Maanmittauslaitos. Kehitystyössä ovat mukana myös Patentti- ja rekisterihallitus, Verohallinto sekä Digi- ja väestötietovirasto.

6. Huoneiston hallintaan otto

Asunto-osakeyhtiöllä on oikeus ottaa osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto haltuunsa laissa määritellyin edellytyksin enintään kolmen vuoden ajaksi.

Huoneisto voidaan asunto-osakeyhtiölain mukaan ottaa yhtiön hallintaan mikäli

Mikäli rikkomuksella on vain vähäinen merkitys, yhtiöllä ei ole oikeutta ottaa huoneistoa hallintaansa.

Varoituksen antaminen

Huoneiston yhtiön hallintaan ottaminen edellyttää ensin osakkeenomistajalle annettavaa kirjallista varoitusta yhtiön hallitukselta. Mikäli huoneisto on vuokrattu tai sen hallinta on luovutettu jollekin muulle kuin osakkeenomistajalle, on varoituksesta annettava tieto myös huoneiston haltijalle tai vuokralaiselle.

Varoituksessa on mainittava varoituksen syy ja se mahdollisuus, että yhtiön voi ottaa huoneiston hallintaansa. Varoitus on annettava tiedoksi todisteellisesti. Mikäli osakkeenomistajaa tai huoneiston haltijaa ei yrityksistä huolimatta tavata, voidaan varoitus toimittaa hänelle kirjatulla kirjeellä, joka katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä siitä, kun kirje on annettu postin kuljetettavaksi.

Mikäli yhtiöllä ei ole tietoa siitä, kuka osakkeenomistaja tai tilan vuokralainen on, voidaan varoitus antaa tiedoksi julkaisemalla se virallisessa lehdessä tai muussa paikkakunnalla yleisesti ilmestyvässä lehdessä. Mikäli varoitus julkaistaan lehdessä, on siitä vielä lisäksi toimitettava tieto siihen huoneistoon, jonka hallintaan ottoa yhtiö harkitsee. Tällöin katsotaan osakkeenomistajan, vuokralaisen tai muun käyttöoikeuden haltijan saaneen tiedon lehden ilmestymispäivänä.

Mikäli osakkeenomistaja, vuokralainen tai muu tilanhaltija täyttää varoituksen jälkeen velvollisuutensa, ei yhtiöllä ole enää oikeutta ottaa hallintaansa huoneistoa.

Päätös huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan

Päätöksen huoneiston hallintaan ottamisesta tekee yhtiökokous. Yhtiökokouksen on annettava todisteellisesti tieto osakkeenomistajalle, vuokralaiselle ja huoneiston muun käyttöoikeudenhaltijalle huoneiston hallintaan ottamisesta 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

Osakkeenomistajalla, vuokralaisella tai muulla käyttöoikeudenhaltijalla on halutessaan oikeus 30 päivän kuluessa siitä, kun yhtiön päätös huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan on annettu tiedoksi, nostaa moitekanne yhtiötä vastaan. Moitekanteessa on vaadittava yhtiön hallintaan ottopäätöksen julistamista pätemättömäksi. Mikäli päätöstä ei kukaan moiti, on yhtiöllä oikeus saada virka-apua tilojen hallintaan ottamiseksi.

Mikäli huoneisto joutuu yhtiön hallintaan maksamattomien erääntyneiden yhtiövastikkeiden vuoksi, ei vuokralaista tai muuta käyttöoikeudenhaltijaa voida häätää huoneistosta ennen kuin heille on annettu yhtiön päätös tiedoksi.

Yhtiön hallintaan otetun huoneiston vuokraaminen

Hallituksen on viipymättä huolehdittava yhtiön hallintaan otetun huoneiston vuokraamisesta. Huoneisto on vuokrattava sopivalle vuokralaiselle käyvästä vuokrasta. Mikäli huoneistoa ei ole otettu vuokralaisen tai käyttöoikeudenhaltijan moitittavasta menettelystä, on yhtiön ensisijaisesti tehtävä vuokrasopimus tämän kanssa.

Mikäli huoneisto ei ole vuokrattavassa kunnossa, on yhtiön ensin tehtävä huoneistossa tarvittavat korjaukset. Huoneisto korjataan osakkeenomistajan lukuun.

Yhtiön oikeus vuokrata kohde päättyy viimeistään kolmen vuoden kuluttua hallintaan ottopäätöksestä. Yhtiön solmima vuokrasuhde päättyy viimeistään tuolloin, huolimatta siitä, mitä osapuolet ovat vuokrasopimuksessa keskenään sopineet.

Yhtiöllä on oikeus periä huoneistosta saatavasta vuokratulosta yhtiölle hallintaan ottamisesta aiheutuneet kulut, huoneiston korjaamisesta aiheutuneet kustannukset ja maksamattomat vastike-erät sekä ne vastikkeet, jotka erääntyvät yhtiön hallinta-aikana. Ylimenevä osa on tilitettävä osakkeenomistajalle.

Uuden omistajan oikeus saada huoneisto hallintaansa

Mikäli huoneisto myydään sen jälkeen, kun yhtiön on tehnyt päätöksen huoneiston hallintaan ottamisesta, on uudella omistajalla oikeus saada huoneisto hallintaansa suorittamalla ne erääntyneet vastikkeet ja kustannukset, joihin olisi voitu huoneistosta saatavaa vuokraa käyttää. Mikäli huoneisto on vuokralla, vuokraoikeuden sitovuus määritellään asuin- tai liikehuoneiston vuokraamisesta annettujen säännösten mukaisesti