Asukkaalle

Jätehuolto

Vältä turhaa jätettä.

Käyttökelpoiset tavarat, kuten paperi, pahvi, nestepakkaukset, lasi ja metalliromu, tulee kierrättää, lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön. Eloperäiset jätteet tulee laittaa biojäteastiaan tai kompostoida, mikäli kompostointimahdollisuus on käytettävissä.

Kierrätykseen kelpaamattomat tavarat, kuten rikkinäiset jääkaapit, televisiot, pakastimet, liedet, polkupyörät, kodinkoneet ja metalliromu, voi toimittaa kunnan järjestämiin keräysautoihin tai Sortti-asemille.

Ongelmajätteitä ovat esimerkiksi lääkkeet, elohopeaa sisältävät kuumemittarit, loisteputket, romuakut, jäteöljyt, maalit, liimat, lakat, liuottimet, nappiparistot, ladattavat nikkeli-kadmiumparistot sekä kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet. Näitä ei saa laittaa tavallisen jätteen joukkoon, vaan ne tulee viedä ongelmajätteiden keräyspisteisiin.

Jos tarvitset lisätietoja jätehuollosta, voit ottaa yhteyttä kuntasi jäteneuvojiin.

Muistathan, että mikäli irtojätteitä, kuten tuoleja, televisioita tai liesiä, joudutaan hävittämään huoltoliikkeen toimesta, aiheutuu siitä yhtiölle kohtuuttomia kustannuksia. Ethän siis jätä tavaroita jäteastian viereen.

Lisää tietoa HSY-sivuilta

1. Pääsääntö

Asunto-osakeyhtiölain 78 §:ssä säädetään korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiön ja osakkeenomistajan välillä. Rakennuksen korjaaminen ja kunnossapito kuuluvat pääsääntöisesti rakennuksen omistajalle eli taloyhtiölle.

Osakkeenomistajan vastuulle kuuluvat huoneiston sisätilat, lukuun ottamatta laissa mainittuja rakenteesta johtuvia sisäpuolisia vikoja sekä samantasoisina asennettuja johtoja, kanavia ja vesihanoja. Huoneiston normaali ylläpito, kuten siivous, on osakkeenomistajan vastuulla. Tämä koskee myös vesilukkojen, lattiakaivojen ja poistoventtiilien puhdistamista.

Osakashallinnassa olevalla huoneistolla tarkoitetaan tilaa, jota osakkeenomistaja hallitsee osakkeiden omistuksen perusteella yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmän tai muun maininnan mukaisesti.

2. Samantasoisuusvaatimus

Johtojen ja kanavien kunnossapitovastuu kuuluu taloyhtiölle riippumatta siitä, kuka ne on asentanut. Samantasoisuusvaatimuksen täyttyminen ei vapauta yhtiötä korjzausvastuustaan, vaikka osakas olisi tehnyt tavanomaisia muutoksia.

Esimerkiksi jos osakas on vaihtanut vesihanan nykyaikaisempaan mutta tavanomaista tasoa olevaan malliin, yhtiö vastaa sen kunnossapidosta. Poikkeustilanteissa, kuten huoneiston käyttötarkoituksen muuttuessa tai tason poiketessa olennaisesti muista huoneistoista, korjausvastuu siirtyy osakkeenomistajalle. Sähkölaitteiden ja valaisimien johdot kuuluvat aina osakkeenomistajan vastuulle.

Samantasoisuusvaatimus ei koske rakenteellisia vikoja, jotka kuuluvat yhtiön korjattaviksi.

3. Poikkeukset korjausvastuusta

Yhtiökokous voi enemmistöpäätöksellä siirtää osakkaalle kuuluvan korjausvelvoitteen yhtiön vastuulle, edellyttäen osakkeenomistajien yhdenvertaista kohtelua. Korjausvastuusta voidaan myös poiketa yhtiöjärjestyksessä.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii 2/3 enemmistön tai suuremman, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään.

Huoneiston kalusteet ja laitteet ovat osakkeenomistajan vastuulla. Korjattaessa yhtiön vastuulle kuuluvia kohteita (esim. WC:n huuhtelulaitteet), yhtiö voi joutua uusimaan myös osakkaan vastuulle kuuluvia osia, mikäli korjaus ei ole muuten mahdollista.

Asunto-osakeyhtiölaki ei määrää hyvityksistä, mutta osakas voidaan joissain tapauksissa hyvittää yhtiölle syntyvän säästön verran, mikäli hän on itse vastikään tehnyt vastaavia uudistuksia.

4. Aiheuttamisperiaate

Korjausvastuun jakautumisessa otetaan huomioon vahingonkorvausoikeuden periaatteet. Jos vika tai vahinko on osakkaan huolimattomuuden tai laiminlyönnin aiheuttama, korjauskustannukset voidaan periä osakkaalta kokonaan tai osittain.

Aikaisemman osakkaan tekemä muutostyö ei siirrä korjausvastuuta uudelle omistajalle. Taloyhtiö korjaa muutostöistä aiheutuneet rakenteelliset viat ja voi vaatia kustannukset vahingonkorvauksena työn tehneeltä osakkaalta tai urakoitsijalta.

Sisustukselliset lisäykset ja erikoisrakenteet ovat aina osakkeenomistajan vastuulla.

Jos osakas laiminlyö ilmoittaa havaitsemastaan viasta yhtiölle tai ei ryhdy tarpeellisiin toimiin vahingon estämiseksi, hän voi joutua korvaamaan tästä aiheutuneet lisävahingot.

5. Vuokrattu huoneisto

Osakkaan vastuu yhtiöön nähden: Osakkeenomistaja vastaa huoneiston korjauksista yhtiöön nähden vastuunjakotaulukon mukaisesti myös vuokratilanteessa.

Osakkaan ja vuokralaisen keskinäinen vastuu: Vuokrasopimuksessa voidaan sopia kunnossapitovastuusta. Ellei muuta ole sovittu, vuokranantaja vastaa siitä, että huoneisto pysyy vuokrasuhteen aikana tavanomaisessa kunnossa.

6. Yhtiön vastuulla olevat korjaukset

Korjatessaan rakenteista johtuvia vaurioita yhtiön tulee saattaa huoneiston sisäpinnat alkuperäiseen tasoon.

Yhtiö ei vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat osakkaan tekemien sisustuksellisten lisäysten tai erikoisrakenteiden palauttamisesta.

Osakkaalla ei ole oikeutta ilman yhtiön suostumusta teettää yhtiön vastuulle kuuluvia korjauksia. Työn suoritustapa ja laajuus määräytyvät yhtiön päätöksellä, kuitenkin mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä osakkaan kanssa.

7. Muutostyöt huoneistoissa

Asunto-osakeyhtiölain 77 §:n mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä muutoksia huoneistossaan. Muutostyöoikeus ei riipu kohteen kunnossapitovastuusta.

Muutostyö, joka voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa haittaa yhtiölle tai muille osakkaille, edellyttää asianosaisten suostumusta.

Osakkaan tulee ilmoittaa yhtiölle töistä, jotka kohdistuvat kantaviin rakenteisiin, eristyksiin, johtoihin tai ilmanvaihtojärjestelmään. Mahdolliset viranomaisluvat haetaan yhtiön nimissä.

Jos muutostyö ulottuu huoneiston ulkopuolelle, siihen tarvitaan aina yhtiön lupa. Osakas vastaa muutostöiden huolimattomasta suorittamisesta ja niistä aiheutuvista vahingoista.

8. Vakuutukset

Korjausvastuuseen ei vaikuta se, millaiset vakuutukset yhtiöllä tai osakkaalla on.

Vakuutuksen korvauspiiri voi poiketa lain mukaisesta korjausvastuun jaosta. Jos yhtiön kiinteistövakuutusta käytetään osakkaan vastuulla olevan korjauksen kattamiseen, on perusteltua, että osakas maksaa omavastuuosuuden.

9. Yhtiöjärjestyksen määräykset

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen vastuunjakotaulukossa perustuu asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 2–4 momentteihin ja vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.

Suomen Kiinteistöliitto ry suosittelee taulukon hyväksymistä yhtiökokouksessa taloyhtiötä sitovaksi.

Kunnossapitovastuusta voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä myös toisin. Mikäli yhtiöjärjestyksessä tai yhtiökokouksen päätöksellä sovitaan poikkeavasta vastuujärjestelystä, kannattaa tästä tehdä erillinen merkintä vastuunjakotaulukkoon.

Asunto-osakeyhtiölain 78 §:ssä säädetään korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiön ja osakkeenomistajan välillä. Tämä vastuunjakotaulukko kertoo tarkemmin, miten huoneiston eri osien ja laitteiden korjaus- ja kunnossapitovastuu jakautuu.

Vastuunjakotaulukko on tarkoitettu taloyhtiön osakkaille ja asukkaille, hallituksen jäsenille, isännöitsijöille sekä muille kiinteistön vastuuhenkilöille.

Taulukko asettaa kunnossapitovastuulle selkeät rajat ja ehkäisee turhaa kiistelyä taloyhtiöissä. Sen todistusvoima vahvistuu entisestään, jos taulukko hyväksytään yhtiökokouksessa. Johdonmukaisesti noudatettuna vastuunjakotaulukko edistää myös osakkaiden yhdenvertaisuutta.

Vastuunjakotaulukon mukaista vastuunjakoa taloyhtiön ja osakkaiden välillä noudatetaan kaikissa taloyhtiöissä, ellei yhtiöjärjestyksessä tai erillisessä sopimuksessa ole määrätty toisin.

Kerrostalojen paloturvallisuus

Kerrostalot ovat pääosin kivirakenteisia ja kestävät tulipalon sortumatta. Jokainen asunto toimii omana palo-osastonaan, mikä estää palon leviämistä asunnosta toiseen. Tulipalon varhainen havaitseminen on tärkeää asukkaiden pelastautumisen ja palon sammuttamisen kannalta.

Palovaroittimet antavat varhaisen hälytyksen ja ovat pakollisia kaikissa asunnoissa. Asukkaiden vastuulla on pitää palovaroittimet toimintakunnossa.

Rakennuksesta poistuminen

Rakennuksesta poistutaan uloskäytävien eli porraskäytävien kautta. Pääsääntöisesti rakennuksessa on oltava kaksi erillistä uloskäytävää. Enintään kahdeksankerroksisissa kerrostaloissa voi olla vain yksi porraskäytävä, jolloin toinen poistumisreitti on varatie, kuten parveke tai helposti avattava ikkuna.

Varatien kautta poistuminen tapahtuu pelastuslaitoksen avustuksella tai omatoimisesti.

Jos porraskäytävässä on savua, älä poistu sinne – savukaasu estää näkyvyyden ja voi olla hengenvaarallista. Pelastustiet on pidettävä vapaana pelastusajoneuvoja varten.

Asunnot ja yleisimmät palosyyt

Kerrostalon yleisin tulipalo on asuntopalo. Useimmat palot johtuvat asukkaan toiminnasta, esimerkiksi:

• Kuumenemaan jätetty liesi
• Tupakointi vuoteessa tai sohvalla
• Vikaantuneet sähkölaitteet (TV, tietokoneet, kylmälaitteet, pesukoneet, valaisimet jne.)

Palovaroittimet

Asunnossa on oltava vähintään yksi palovaroitin jokaista 60 m² kohden per kerros.

Palovaroittimet sijoitetaan:

• Uloskäytävälle johtavalle reitille
• Makuuhuoneisiin

Palovaroittimen paikka on huoneen keskellä kattoa, normaalissa ilmavirtauksessa. Vältä sijoittamasta varoitinta lähelle keittolevyä, uunia, pesuhuonetta tai tulisijaa, jotta vältytään turhilta hälytyksiltä.

Palovaroittimet ovat pääsääntöisesti paristokäyttöisiä vanhemmissa rakennuksissa, ja niiden hankinta, asennus ja ylläpito on asunnon haltijan vastuulla.

MUISTA:

• Testaa palovaroitin toiminta kerran kuukaudessa ja pitkien poissaolojen jälkeen.
• Vaihda palovaroitin uuden ohjeistuksen mukaisin aikavälein.
• Taloyhtiö voi parantaa turvallisuutta asentamalla palovaroittimia myös rappukäytäviin ja kellaritiloihin. Yhteistilojen palovaroittimien kunnossapito on taloyhtiön vastuulla. Suositeltavaa on käyttää sarjaan kytkettyjä varoittimia, jolloin kaikki hälyttävät samanaikaisesti.

Sammuttimet

Asuntoihin sopivia alkusammuttimia ovat käsisammutin ja sammutuspeite.

Sammutuspeitteellä tukahdutetaan pieniä paloja, kuten:

• Rasvapalo liedellä
• Palamaan syttynyt puhelin

Ripusta sammutuspeite helposti saataville, esimerkiksi keittiön seinälle.

Muista, että liesituulettimen suodattimen puhdistus kuuluu asukkaan vastuulle.

Älä sammuta rasvapaloa vedellä! Tukahduta palo kattilan kannella tai sammutuspeitteellä.

Sähkölaitteet

Palo voi syttyä viallisesta sähkölaitteesta tai sähköjohdosta. Asukkaiden tulee:

• Tarkkailla laitteiden, johtojen ja pistorasioiden kuntoa
• Välttää johtojen litistymistä ja johtojen päälle kulkemista
• Katkaista virta laitteesta heti, jos se alkaa kärytä
• Sammuttaa käryävä tai palava laite esimerkiksi sammutuspeitteellä
• Älä käytä viallisia laitteita, johtoja tai rikkinäisiä pistorasioita.

Kellarit

Kellaritiloissa ei saa säilyttää palavia nesteitä tai kaasuja. Näiden säilyttäminen on kielletty yhteisissä tiloissa.

HUONEISTOSAUNA

Tulipalo voi syttyä pyykin kuivatuksesta kiukaan yläpuolella. Vaaran aiheuttavat esimerkiksi:

• Sulanut pyykkinaru
• Pyykkipoikien irtoaminen
• Pyykkitelineen kaatuminen
• Varmista, että kiuas on asennettu tukevasti eikä pääse kaatumaan tai putoamaan.

Hallintaanoton perusteet

Taloyhtiöllä on oikeus ottaa osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto haltuunsa enintään kolmeksi vuodeksi, jos:

• Osakkeenomistaja ei maksa erääntyneitä yhtiövastikkeita
• Huoneistoa hoidetaan huonosti, aiheuttaen haittaa yhtiölle tai muille osakkaille
• Huoneistoa käytetään oleellisesti muuhun kuin sallittuun tarkoitukseen
• Huoneistossa vietetään häiritsevää elämää
• Huoneiston käyttäjä ei noudata yhtiön järjestyssääntöjä

Huom: Vähäiset rikkomukset eivät oikeuta hallintaanottoon. Varoitus

Hallintaanotto edellyttää osakkeenomistajalle annettavaa kirjallista varoitusta.

Varoitus

Jos huoneisto on vuokrattu tai luovutettu muulle haltijalle, varoitus annetaan myös heille.

Varoituksessa on mainittava:

• Syyt hallintaanottoon
• Mahdollisuus huoneiston haltuunottoon

Varoitus on annettava todisteellisesti.
Jos osakkeenomistajaa ei tavoiteta, varoitus voidaan lähettää kirjattuna kirjeenä tai julkaista paikallisessa lehdessä.

Päätös hallintaanotosta

• Päätöksen tekee yhtiökokous.
• Päätöksestä on ilmoitettava osakkeenomistajalle ja mahdollisille haltijoille 60 päivän kuluessa todisteellisesti.

Osakkaalla, vuokralaisella tai muulla käyttöoikeudenhaltijalla on oikeus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta nostaa moitekanne yhtiötä vastaan.

Elleivät he moiti päätöstä, yhtiö voi pyytää virka-apua huoneiston hallintaan saamiseksi.

Jos hallintaanotto johtuu maksamattomista yhtiövastikkeista, vuokralaisen häätäminen edellyttää päätöksen tiedoksiantoa.

Yhtiön toimenpiteet hallintaanoton jälkeen

Yhtiön hallitus huolehtii viipymättä huoneiston vuokraamisesta sopivalle vuokralaiselle käyvästä vuokrasta.

Jos huoneisto on huonossa kunnossa, tarvittavat korjaukset tehdään osakkeenomistajan lukuun.

• Hallintaanotto voi kestää korkeintaan kolme vuotta.
• Vuokrasuhde päättyy viimeistään kolmen vuoden kuluttua, riippumatta vuokrasopimuksesta.

Yhtiö saa pidättää vuokratuloista:

• Hallintaanotosta aiheutuneet kulut
• Korjauskustannukset
• Maksamattomat ja hallinta-aikana erääntyvät vastikkeet

Ylijäävä vuokratulo tilitetään osakkeenomistajalle.

Uuden omistajan oikeus

Jos huoneisto myydään hallintaanottopäätöksen jälkeen, uusi omistaja voi saada huoneiston haltuunsa maksamalla erääntyneet vastikkeet ja muut kulut