
Taloyhtiön vikailmoitusjärjestelmä toimii hyvin silloin, kun joku huomaa vian. Mutta kaikki rakennuksen ongelmat eivät sijaitse paikoissa, joissa asukkaat käyvät.
Esimerkiksi ullakon ikkunoiden ulkopinnat, vesikaton yksityiskohdat, julkisivujen yläosat, tekniset tilat, sadevesijärjestelmät, autokatosten katot ja rakennusten sokkelit voivat heikentyä pitkään ennen ensimmäistä vikailmoitusta.
Huoltoyhtiöllä on oma sopimuksensa ja tehtäväluettelonsa. Isännöitsijän tehtävänä on katsoa kiinteistöä toisesta näkökulmasta: onko rakennuksessa tapahtumassa jotakin sellaista, joka pitäisi huomioida tulevissa korjauksissa?
Rankkasade on hyvä esimerkki. Normaalina päivänä rakennus voi näyttää täysin kunnossa olevalta. Tuulen ja voimakkaan sateen aikana voidaan kuitenkin havaita:
Kun kiinteistön ominaisuudet tunnetaan, tiedetään myös, mitä tarkastetaan seuraavan rankkasateen jälkeen.
Kierroksen tarkoitus ei ole vain kävellä rakennuksessa. Havainto pitää tarvittaessa dokumentoida, arvioida, tutkia tarkemmin, lisätä kunnossapitosuunnitelmaan ja korjata oikeaan aikaan. Kiinteistökierroksen arvo syntyy siitä, mitä havainnon jälkeen tehdään.
Yksi ennakoivan kunnossapidon tärkeimmistä taloudellisista hyödyistä on mahdollisuus kunnostaa rakennusosa ennen kuin se on liian huonossa kunnossa. Ikkuna voidaan ehkä vielä huoltomaalata ja korjata. Vuosien kuluttua vaihtoehtona voi olla kokonaan uuden ikkunan hankinta. Sama koskee monia muitakin rakennusosia.
Digitaaliset järjestelmät ovat välttämättömiä, ja hyödynnämme niitä. Mutta rakennusta ei voida kokonaan siirtää tietokoneen näytölle. Jos haluamme tietää, mitä kiinteistössä tapahtuu, meidän pitää myös käydä siellä. Joskus vartin kierros kiinteistöllä kertoo enemmän kuin tuntien asiakirjojen tutkiminen.